Kyyrölä (kylä)

Kyyrölä (ven. Красносельское, Krasnoselskoje, ennen v. 1948 Красное Село, Krasnoje Selo)[2][3][4] on Kyyrölän maalaiskunnan keskuskylä Leningradin alueen Viipurin piirissä Venäjällä. Kylä sijaitsee Yskjärven länsipuolella Karjalankannaksella. Matkaa Viipuriin on 49 kilometriä ja Pietariin 110 kilometriä.[5] Kyyrölä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella ja se oli Suomeen kuuluessaan osa Kyyrölän kuntaa vuosina 1890-1934 ja sen jälkeen osa Muolaan kuntaa.

Suomelle kuuluessaan Kyyrölä oli Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan ja vuoteen 1934 asti myös Kyyrölän kunnan kirkonkylä. Kyyrölän kylä sijaitsi niin Kyyrölän kuin Muolaankin kunnan keskiosassa[6] noin neljä ja puoli kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen.[7] Kyyrölän naapurikyliä olivat lännessä Tervola ja Oinala, etelässä Parkkila ja Yskjärven eteläpuolella Sormula, idässä Pällilä, pohjoisessa Koirala, Paakeli ja Sudenoja.[7]
Kyyrölän kylä sijaitsi Viipurista Kivennavalle johtaneen kantatie 63 varrella Yskjärven ja sen laskujoen Yskjoen länsipuolella. Kyyrölässä kantatie 63 erkani maantie itään Muolaan kirkonkylään ja kylätie länteen Oinalaan.[8]

Kyyrölä oli yksi Muolaan kunnan huomattavimpia liikekeskuksia. Siellä sijaitsi apteekki, osuuskauppa, useita yksityiskauppoja, Kyyrölän ortodoksinen kirkko, pappila ja hautausmaa, Muolaan kunnanlääkärin vastaanotto, kansakoulu, käräjätalo, posti, puhelinkeskus[9] ja kirjasto.[10] Teollisuutta kylässä edustivat pitkälle kehittynyt saviteollisuus sekä Uschanoffin saha ja mylly ja aiemmin toiminut Galkinin saha.[9] Kyyrölän väestö oli lähes kokonaan ortodoksisia venäläisiä, joiden esi-isät oli siirretty alueelle 1700-luvulla.[11][2] Kyyrölässä oli noin 240 taloa, joista vain 5-6 oli luterilaisia suomalaisia.[9] Kylä oli rakennettu perinteisen venäläisen maalaiskylän tavoin: talot sijaitsivat vierivieressä maantien molemmin puolin, päädyt tielle päin.[9] Vuonna 1936 Kyyrölän kylän pinta-ala oli 24,79 neliökilometriä, josta oli peltoa 352 hehtaaria, niittyä 112 hehtaaria ja metsää 1 935 hehtaaria.[12] Suurin osa kylän pelloista sijaitsi maantien ja Yskjärven välisellä rinteellä.[9]

Kyyrölän koulupiiriin kuului Kyyrölän kylän lisäksi osa Sudenojan kylää.[13] Kyyrölän pappilassa oli aloittanut toimintansa seurakunnallinen koulu jo 1800-luvun alkupuoliskolla tilanomistaja Bogajevskin aloitteesta.[11][10] Ensimmäinen koulurakennus rakennettiin vuonna 1942 pappi Dremjatskin ehdotuksesta ja uusi koulutalo valmistui vuonna 1874 hautausmaan läheisyyteen.[11] Koulusta muodostettiin kansakoulu 1890-luvulla.[13] Tuolloin koulussa oli kaksi opettajaa, joista toinen oli suomenkielinen ja opetti oppilaille suomenkieltä, mutta suomenkielen opetus lopetettiin sortovuosina.[13] Opetus tapahtui vuoteen 1920 asti venäjäksi ja sen jälkeen piti antaa myös suomenkielistä opetusta.[14] Vuonna 1900 Kyyrölän kansakoululle valmistui uusi ajanmukainen koulurakennus, jossa oli kolme luokkahuonetta, juhlasali ja kaksi opettajan asuntoa.[13] Vuonna 1920 Kyyrölään perustettiin suomenkielinen yksityinen koulu luterilaisia suomalaislapsia varten, mutta muutaman vuoden kuluttua tämäkin koulu tuli Kyyrölän kunnan ylläpidettäväksi.[13]