\n
Suuhygienisti Karkkila hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Karkkila hampaiden valkaisu<\/h3>\n
hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Karkkila – suuhygienisti Karkkila hinta – hampaiden valkaisu Karkkila – yksityinen hammashoitola Karkkila – kunnallinen hammashoitola Karkkila – suun terveys – hampaat – juurihoito hinta – hammass\u00e4rky – hammaskivi – hammaskoru – suun terveyden hoito – viisaudenhampaan poisto Karkkila – hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Karkkila hinta – hammashoito hinta<\/p>\n
\n
Karkkila<\/h3>\n
Karkkila (ruots. H\u00f6gfors) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Se on 69 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Helsingist\u00e4. Asukkaita paikkakunnalla on hieman alle 9\u00a0000, joista enemmist\u00f6 45\u201364-vuotiaita.\n<\/p>\n
Karkkilan pohjoisosat liittyv\u00e4t korkeaan ja harvaan asuttuun Tammelan yl\u00e4nk\u00f6\u00f6n. Siell\u00e4, kuten kaikkialla muuallakin Suomessa, j\u00e4\u00e4kauden merkit n\u00e4kyv\u00e4t maisemissa. Tammelan yl\u00e4ng\u00f6n reunaosissa, joihin Karkkilan seutukin kuuluu, maaston korkeuserot ovat suuret, ja alueen rotkoissa, jyrk\u00e4nteill\u00e4 ja loivilla harjanteilla harrastetaan esimerkiksi marjastusta, sienestyst\u00e4 ja retkeily\u00e4. Kaupungin alueella on yli sata jokea, lampea ja j\u00e4rve\u00e4, joissa kalastetaan ahkerasti. Kaupungin puistomaisuus n\u00e4kyy kaupunkikuvassa ja muutoinkin Karkkila on kokonaisuudessaan metsien ja maaseudun ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4.\n<\/p>\n
Alun perin Karkkila oli kyl\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi Ul:ssa, joka oli Vihdin kappeliseurakunta. Pyh\u00e4j\u00e4rvi itsen\u00e4istyi vuonna 1869. Nykyinen Karkkilan keskusta-alue erotettiin vuonna 1932 Pyh\u00e4j\u00e4rvi Ul:st\u00e4 Karkkilan kauppalaksi. Kauppalan alue koostui p\u00e4\u00e4asiassa Nyhk\u00e4l\u00e4n ja Karkkilan kylist\u00e4. Karkkila ja Pyh\u00e4j\u00e4rvi Ul yhdistyiv\u00e4t vuonna 1969 Karkkilaksi, josta tuli vuonna 1977 kaupunki. Karkkilan nimi juontuu germaanisper\u00e4isest\u00e4 miehen etunimest\u00e4 Gericke, Kercho tai Garko.\n<\/p>\n
H\u00f6gforsin masuuni on Karkkilan historian rajapyykki. Se valmistui vuonna 1822, kun Korkeakosken partaalle perustettiin malmin jalostamista varten H\u00f6gforsin rautaruukki. Raaka-aine saatiin l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 Kulo\u00adsuon\u00adm\u00e4en rauta\u00adkaivoksesta. Tehtaan my\u00f6t\u00e4 Karkkilasta kasvoi omaleimainen teollisuuskaupunki, jolla oli vahva ty\u00f6v\u00e4enliikkeen perinne. Kaupungin kasvuun ja teollistumiseen on vaikuttanut my\u00f6s kapearaiteinen Hyvink\u00e4\u00e4n\u2013Karkkilan rautatie. Rautatien lakkauttamisen j\u00e4lkeen yksi radalla k\u00e4ytetyist\u00e4 vetureista ja kaksi junanvaunua olivat muistomerkkin\u00e4 kaupungin keskustassa, jossa ne joutuivat s\u00e4\u00e4n ja ilkivallan armoille. Veturi on nykyisin kunnostettuna esill\u00e4 kaupungintalon aulassa. Yhteydet Karkkilasta Helsingin suuntaan paranivat huomattavasti valtatie 2:n valmistuttua 1950-luvun lopulla.\n<\/p>\n<\/div>\n