Juurihoito Muurla hammaslääkäri Muurla suuhygienisti Muurla hampaiden valkaisu
Suun terveys on tärkeä osa ihmisen terveyttä – hammaslääkäri Muurla suuhygienisti Muurla
Suussa on kymmeniä bakteerilajeja, jotka voivat päästä reikiintyneiden hampaiden, tulehtuneen kiinnityskudoksen tai limakalvon haavaumien kautta yleiseen verenkiertoon ja aiheuttaa vakavan tulehduksen. Esimerkiksi ientulehdus voi osaltaan vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien syntyyn, jotka puolestaan lisäävät sydän- ja aivoinfarktin vaaraa.
Suun terveys vaikuttaa myös monen kroonisen sairauden hoitotasapainon hallintaan. Suun alueen tulehduksilla on osoitettu olevan yhteyksiä moniin yleissairauksiin kuten diabetekseen, reumaan ja Crohnin tautiin. Etenkin esimerkiksi sydänsairaiden, elinsiirtopotilaiden, tekonivelleikkaukseen menevien potilaiden ja raskaana olevien naisten suun terveyden tulisi olla mahdollisimman moitteetonta ja tulehduksetonta.
Suun terveyden hoito ja hyvä suuhygienia – hammaslääkäri Muurla suuhygienisti
Tärkeintä suun terveyden hoidossa on säännöllinen ja hyvä kotihoito eli hyvän suuhygienian ylläpitäminen.
Hyvä kotihoito koostuu oikeanlaisesta hampaiden harjauksesta kaksi kertaa vuorokaudessa fluoripitoisella hammastahnalla, hammasharjan säännöllisestä uusimisesta, hammasvälien puhdistuksesta hammaslangalla, hammastikuilla tai väliharjalla ja kariesta eli reikiintymistä ennalta ehkäisevistä elintavoista ja hoidosta.
Suun terveyden kannalta paras janojuoma on vesi. Muutama kunnollinen ateria päivässä on parempi kuin useat välipalat. Sokeripitoisten ja happamien tuotteiden runsas käyttäminen sekä napostelu pitkin päivää ovat hampaille vahingollista.
Muurla – kunnallinen ja yksityinen suun ja hampaiden hoito – hammaslääkäri Muurla suuhygienisti Muurla
Suomessa (esim. paikkakunnalla Muurla) saa suun ja hampaiden hoitoa sekä kunnallisista että yksityisistä hammashoitoloista.
Kunnan hoitoa saavat ilmaiseksi 0-18 -vuotiaat. Muiden osalta kunnallinen hammashoito ja siitä perittävät maksut vaihtelevat kunnittain.
Yksityisestä hammashoidosta maksetaan Kela-korvauksia kaikille Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluville. Tavallisesta hammashoidosta korvataan keskimäärin noin kolmannes. Proteesihoidoista ei makseta korvausta ja oikomishoidosta korvausta maksetaan vain erityisin perustein.
Yksityisessä hammashoidossa ei kilpailulain johdosta ole hintasuosituksia, vaan jokainen vastaanotto hinnoittelee palvelunsa itse.
Kauniit hampaat tuovat itseluottamusta ja monet esteettiset hoidot kuten purentaa korjaavat oikomishoidot ja kruunutukset parantavat myös hampaiden terveyttä.
Esteettisellä hammashoidolla voidaan parantaa hampaiden ulkonäköä korjaamalla esimerkiksi hampaiden väriä, muotoa, asentoa, rakoja hampaiden väleissä, hampaiden puutoksia ja ikenien muotoa.
Yleisimpiä esteettisiä hoitoja ovat hampaiden peruspuhdistus ja värjäytymien poisto sekä hampaiden kemialliset valkaisut.
Hammaslääkäri Muurla / suuhygienisti Muurla
Business Results 1 – 20 of 2


Suuhygienisti Muurla hammaslääkäri Muurla hampaiden valkaisu
hammaslääkäri Muurla – suuhygienisti Muurla hinta – hampaiden valkaisu Muurla – yksityinen hammashoitola Muurla – kunnallinen hammashoitola Muurla – suun terveys – hampaat – juurihoito hinta – hammassärky – hammaskivi – hammaskoru – suun terveyden hoito – viisaudenhampaan poisto Muurla – hammaslääkäri Muurla hinta – hammashoito hinta
Muurla
Uskelan sisällä Muurla on aluksi ollut osa keskiajalla, mahdollisesti 1440-luvulla Uskelan emäseurakunnan alaisuuteen perustettua Salon kappeliseurakuntaa.[5] Saarnahuonekunta, jolla oli oma kirkkorakennus, mutta ei omaa pappia, Muurlasta tuli osana Salon kappeliseurakuntaa vuonna 1724.[6] Vuonna 1832 Salon kappeliseurakunta ja vanha Uskelan emäseurakunta yhdistettiin uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, johon myös Muurlan saarnahuonekunta tuli kuulumaan.[6] Kappeliseurakunta, jolla on oma pappi, Muurlasta tuli Uskelan emäseurakunnan alaisuuteen vuonna 1860.[6]
Muurlan kunta perustettiin vuonna 1868.[7] Seurakunnallisesti Muurla itsenäistyi Uskelasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1919.[6] Näin Muurla tuli olleeksi itsenäisenä kuntana 141 vuotta ja itsenäisenä seurakuntana 90 vuotta.
Muurlan kunta lakkautettiin ja yhdistettiin se yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen.[9]
Suurin kokonaan entisen Muurlan kunnan alueella sijaitseva järvi on Ylisjärvi, jonka rannalla sijaitsee Muurlan kirkko. Muurlan alueelle ulottuu myös pääosin entisen Kiskon ja Kiikalan kuntien alueella sijaitseva Hirsijärvi.
Kommentointi on päättynyt.