Juurihoito Säynätsalo hammaslääkäri Säynätsalo suuhygienisti Säynätsalo hampaiden valkaisu

Suun terveys on tärkeä osa ihmisen terveyttä – hammaslääkäri Säynätsalo suuhygienisti Säynätsalo

hammaslääkäri Säynätsalo suuhygienisti Säynätsalo hampaiden valkaisu Säynätsalo Suussa on satoja bakteerilajeja, jotka voivat päästä reikiintyneiden hampaiden, tulehtuneen kiinnityskudoksen tai limakalvon haavaumien kautta yleiseen verenkiertoon ja aiheuttaa vakavan tulehduksen. Esimerkiksi ientulehdus voi osaltaan vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien syntyyn, jotka puolestaan lisäävät sydän- ja aivoinfarktin vaaraa.

Suun terveys vaikuttaa myös monen kroonisen sairauden hoitotasapainon hallintaan. Suun alueen tulehduksilla on osoitettu olevan yhteyksiä moniin yleissairauksiin kuten diabetekseen, reumaan ja Crohnin tautiin. Etenkin esimerkiksi sydänsairaiden, elinsiirtopotilaiden, tekonivelleikkaukseen menevien potilaiden ja raskaana olevien naisten suun terveyden tulisi olla mahdollisimman moitteetonta ja tulehduksetonta.

Suun terveys on tärkeä osa ihmisen terveyttä.

Suun terveyden hoito ja hyvä suuhygienia – hammaslääkäri Säynätsalo suuhygienisti

Tärkeintä suun terveyden hoidossa on säännöllinen ja hyvä kotihoito eli hyvän suuhygienian ylläpitäminen.

Hyvä kotihoito koostuu oikeanlaisesta hampaiden harjauksesta kaksi kertaa vuorokaudessa fluoripitoisella hammastahnalla, hammasharjan säännöllisestä uusimisesta, hammasvälien puhdistuksesta hammaslangalla, väliharjalla tai hammastikuilla ja kariesta eli reikiintymistä ennalta ehkäisevistä elintavoista ja hoidosta.

Suun terveyden kannalta paras janojuoma on vesi. Muutama kunnollinen ateria päivässä on parempi kuin useat välipalat. Sokeripitoisten ja happamien tuotteiden runsas käyttäminen sekä napostelu pitkin päivää ovat hampaille vahingollista.

Kotihoidon lisäksi on tärkeää käydä myös säännöllisesti hammastarkastuksissa ja -hoidoissa.

Säynätsalo – kunnallinen ja yksityinen suun ja hampaiden hoito – hammaslääkäri Säynätsalo suuhygienisti Säynätsalo

Suomessa (esim. paikkakunnalla Säynätsalo) saa suun ja hampaiden hoitoa sekä kunnallisista että yksityisistä hammashoitoloista.

Kunnan hoitoa saavat ilmaiseksi 0-18 -vuotiaat. Muiden osalta kunnallinen hammashoito ja siitä perittävät maksut vaihtelevat kunnittain.

Yksityiset hammaslääkärit hoitavat noin puolet Suomen aikuisväestöstä.

Yksityisestä hammashoidosta maksetaan Kela-korvauksia kaikille Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluville. Tavallisesta hammashoidosta korvataan keskimäärin noin kolmannes. Proteesihoidoista ei makseta korvausta ja oikomishoidosta korvausta maksetaan vain erityisin perustein.

Yksityisessä hammashoidossa ei kilpailulain johdosta ole hintasuosituksia, vaan jokainen vastaanotto hinnoittelee palvelunsa itse.

Monet yksityiset hammaslääkäriasemat tarjoavat myös esteettisiä hammashoitoja.

Kauniit hampaat tuovat itseluottamusta ja monet esteettiset hoidot kuten purentaa korjaavat oikomishoidot ja kruunutukset parantavat myös hampaiden terveyttä.

Esteettisellä hammashoidolla voidaan parantaa hampaiden ulkonäköä korjaamalla esimerkiksi hampaiden väriä, muotoa, asentoa, rakoja hampaiden väleissä, hampaiden puutoksia ja ikenien muotoa.

Yleisimpiä esteettisiä hoitoja ovat hampaiden peruspuhdistus ja värjäytymien poisto sekä hampaiden kemialliset valkaisut.

Hammaslääkäri Säynätsalo / suuhygienisti Säynätsalo

Hammaslääkäri Säynätsalo / suuhygienisti Säynätsalo? Löydä asiakkaat. Ota heti yhteyttä mainostaaksesi hammaslääkäripalvelujasi Juurihoito-sivustolla.

Business Results 1 – 20 of 1

Oma Lääkärisi Jyväskylä Säynätsalo



Business Results 1 – 20 of 0

Suuhygienisti Säynätsalo hammaslääkäri Säynätsalo hampaiden valkaisu

hammaslääkäri Säynätsalo – suuhygienisti Säynätsalo hinta – hampaiden valkaisu Säynätsalo – yksityinen hammashoitola Säynätsalo – kunnallinen hammashoitola Säynätsalo – suun terveys – hampaat – juurihoito hinta – hammassärky – hammaskivi – hammaskoru – suun terveyden hoito – viisaudenhampaan poisto Säynätsalo – hammaslääkäri Säynätsalo hinta – hammashoito hinta

Säynätsalo

Säynätsalo on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Jyväskylää. Asukkaita on noin 3 000 (2005). Säynätsalo oli vuoden 1993 alusta vuoden 2008 loppuun asti Jyväskylän eksklaavi, koska sillä ei ollut yhteistä rajaa muun kaupungin kanssa, vaan väliin jäi osa Muuramen kuntaa. Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän yhdistyessä 1. tammikuuta 2009 yhteys kuitenkin muodostui, joskin vain vesiraja Päijänteen Hauhonselällä. Liikenneyhteys alueelle tulee jatkossakin vain Muuramen kautta. Muuramen ja Jyväskylän mlk:n lisäksi Säynätsalolla oli lyhyt yhteinen vesiraja Toivakan kanssa. Säynätsalon liittymisestä vapaaehtoisesti Jyväskylään vuonna 1993 seurasi toinenkin erikoisuus: sekä Säynätsalossa että siihenastisessa Jyväskylässä oli Huvilatie, Kauppakatu ja Kirkkotie, mutta minkään kyseisestä kuudesta kadusta nimeä ei pitkään aikaan muutettu. Niinpä Jyväskylässä oli siitä lähtien kaksi Huvilatietä, kaksi Kauppakatua ja kaksi Kirkkotietä.[2] Myöhemmin nimet on muutettu, muun muassa Säynätsalon entinen Kauppakatu on nyt Omenatie.

Säynätsalon asutus sijaitsee Säynätsalon saaressa, Lehtisaaressa ja Isossa-Mäntysaaressa, jotka kuuluvat Säynätsaloon kokonaan, Muuratsalon saaressa, joka kuuluu osaksi Säynätsaloon, osaksi Muurameen sekä Päijänteen rannalla sijaitsevalla maakaistaleella Kinkovuoren alueella, joka on rakennettu vasta Säynätsalon kunnan lakkauttamisen jälkeen. Lisäksi Säynätsaloon kuuluu eräitä asumattomia pikkusaaria kuten Kaakkosaari, Korpinen, Lappi sekä Säynätsalon saareen pistävän Sisälmyslahden suulla oleva nimetön pikkusaari.

Säynätsalon tehdasyhdyskunta sai alkunsa vuonna 1897, kun kauppaneuvos Johan Parviainen päätti hankkia Säynätsalon asumattoman saaren. Seuraavana vuonna Parviaisen perhe perusti saarelle ensimmäisen sahan.[3] Yhteisö syntyi siis pääasiallisesti teollisuuden ympärille, sillä Parviaisen ostaessa Korpilahden kuntaan kuuluneen Säynätsalon saaren, oli koko saaressa ainoastaan yksi lato eikä lainkaan pysyvää ihmisasutusta.[4] Ensimmäiset asunnot valmistuivatkin jo 1897, ja vuonna 1914 saaren toiminta laajeni, kun liiketoimintansa aloitti myös Säynätsalon vaneritehdas. Vuoteen 2016 mennessä, muuta teollista toimintaa edustaa yhä Kiitokori-ryhmään kuuluva Saurus-paloautoja valmistava Sammutin Oy:n tehdas. Saarelle kuului myös talotehdas, kunnes Finndomo sulki sen kesällä 2009.[5]

Vuonna 1921 Korpilahden kunnasta erosi Muuramen kunta, johon alun perin kuului myös Säynätsalo. Säynätsalolaisten mukaan Muurame ei kunnolla huolehtinut Säynätsalon kehittämisestä, vaikka sieltä tuli yli puolet Muuramen kunnan verotuloista. Säynätsalon eroamisaie tuli Muuramen valtuuston tietoon vuonna 1922, ja valtioneuvosto vahvisti Säynätsalon eron Muuramesta muutama viikko myöhemmin. Säynätsalon ensimmäiset kunnallisvaalit pidettiin kesäkuun lopulla 1924 ja Säynätsalon kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous noin kuukausi myöhemmin.[6] Maa-alue käsitti tällöin vain Säynätsalon saaren. 1935 Lehtisaari ja Muuratsalon pohjoisosa liitettiin kuntaan. 1960-luvulla ja uudestaan vuonna 1980 Säynätsalo sai lisää alueita Muuratsalosta. Säynätsalo oli Suomen järvisin kunta. Yli puolet kunnan alueesta oli järveä. Varsinkin kunnaksi, joka ei ollut kaupunki eikä kauppala, se oli poikkeuksellinen: taajamaväestön osuus sen koko väestöstä oli yli 90 %, lähes 80 prosenttia kunnan ammatissa toimivasta väestöstä palveli teollisuutta[7] eikä maataloutta kunnassa ollut juuri lainkaan. Säynätsalo oli aikoinaan Suomen tiheimmin asuttu maalaiskunta.[8] Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää kuntaliitoksen yhteydessä 1993.

Säynätsalo kartta hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelut

Säynätsalo sää 7 vrk

Currently

Currently

Currently

Currently

Currently

Currently

Currently

Video: Hammaslääkäri




Kommentointi on päättynyt.