Juurihoito Haukipudas hammaslääkäri Haukipudas suuhygienisti Haukipudas hampaiden valkaisu

Suun terveys on tärkeä osa ihmisen terveyttä – hammaslääkäri Haukipudas suuhygienisti Haukipudas

hammaslääkäri Haukipudas suuhygienisti Haukipudas hampaiden valkaisu Haukipudas Suussa on kymmeniä bakteerilajeja, jotka voivat päästä reikiintyneiden hampaiden, tulehtuneen kiinnityskudoksen tai limakalvon haavaumien kautta yleiseen verenkiertoon ja aiheuttaa vakavan tulehduksen. Esimerkiksi ientulehdus voi osaltaan vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien syntyyn, jotka puolestaan lisäävät sydän- ja aivoinfarktin vaaraa.

Suun terveys vaikuttaa myös monen kroonisen sairauden hoitotasapainon hallintaan. Suun alueen tulehduksilla on osoitettu olevan yhteyksiä moniin yleissairauksiin kuten diabetekseen, reumaan ja Crohnin tautiin. Etenkin esimerkiksi sydänsairaiden, elinsiirtopotilaiden, tekonivelleikkaukseen menevien potilaiden ja raskaana olevien naisten suun terveyden tulisi olla mahdollisimman moitteetonta ja tulehduksetonta.

Suun terveys on tärkeä osa ihmisen terveyttä.

Suun terveyden hoito ja hyvä suuhygienia – hammaslääkäri Haukipudas suuhygienisti

Tärkeintä suun terveyden hoidossa on säännöllinen ja hyvä kotihoito eli hyvän suuhygienian ylläpitäminen.

Hyvä kotihoito koostuu oikeanlaisesta hampaiden harjauksesta kaksi kertaa vuorokaudessa fluoripitoisella hammastahnalla, hammasharjan säännöllisestä uusimisesta, hammasvälien puhdistuksesta hammaslangalla, väliharjalla tai hammastikuilla ja kariesta eli reikiintymistä ennalta ehkäisevistä elintavoista ja hoidosta.

Suun terveyden kannalta paras janojuoma on vesi. Muutama kunnollinen ateria päivässä on parempi kuin useat välipalat. Sokeripitoisten ja happamien tuotteiden runsas käyttäminen sekä napostelu pitkin päivää ovat hampaille vahingollista.

Kotihoidon lisäksi on tärkeää käydä myös säännöllisesti hammastarkastuksissa ja -hoidoissa.

Haukipudas – kunnallinen ja yksityinen suun ja hampaiden hoito – hammaslääkäri Haukipudas suuhygienisti Haukipudas

Suomessa (esim. paikkakunnalla Haukipudas) saa suun ja hampaiden hoitoa sekä kunnallisista että yksityisistä hammashoitoloista.

Kunnan hoitoa saavat ilmaiseksi 0-18 -vuotiaat. Muiden osalta kunnallinen hammashoito ja siitä perittävät maksut vaihtelevat eri kunnissa.

Yksityiset hammaslääkärit hoitavat noin puolet Suomen aikuisväestöstä.

Yksityisestä hammashoidosta maksetaan Kela-korvauksia kaikille Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluville. Tavallisesta hammashoidosta korvataan keskimäärin noin kolmannes. Proteesihoidoista ei makseta korvausta ja oikomishoidosta sitä maksetaan vain erityisin perustein.

Yksityisessä hammashoidossa ei kilpailulain johdosta ole hintasuosituksia, vaan jokainen vastaanotto hinnoittelee palvelunsa itse.

Monet yksityiset hammaslääkäriasemat tarjoavat myös esteettisiä hammashoitoja.

Kauniit hampaat tuovat itseluottamusta ja monet esteettiset hoidot kuten purentaa korjaavat oikomishoidot ja kruunutukset parantavat myös hampaiden terveyttä.

Esteettisellä hammashoidolla voidaan parantaa hampaiden ulkonäköä korjaamalla esimerkiksi hampaiden väriä, muotoa, asentoa, rakoja hampaiden väleissä, hampaiden puutoksia ja ikenien muotoa.

Yleisimpiä esteettisiä hoitoja ovat hampaiden peruspuhdistus ja värjäytymien poisto sekä hampaiden kemialliset valkaisut.

Hammaslääkäri Haukipudas / suuhygienisti Haukipudas

Hammaslääkäri Haukipudas / suuhygienisti Haukipudas? Löydä asiakkaat. Ota heti yhteyttä mainostaaksesi hammaslääkäripalvelujasi Juurihoito-sivustolla.

Business Results 1 – 20 of 3

Haukiputaan Hammaslääkäriasema



PlusTerveys Haukiputaan Hammaslääkärikeskus



Hammashoitola



Business Results 1 – 20 of 0

Suuhygienisti Haukipudas hammaslääkäri Haukipudas hampaiden valkaisu

hammaslääkäri Haukipudas – suuhygienisti Haukipudas hinta – hampaiden valkaisu Haukipudas – yksityinen hammashoitola Haukipudas – kunnallinen hammashoitola Haukipudas – suun terveys – hampaat – juurihoito hinta – hammassärky – hammaskivi – hammaskoru – suun terveyden hoito – viisaudenhampaan poisto Haukipudas – hammaslääkäri Haukipudas hinta – hammashoito hinta

Haukipudas

Kunnassa asui lakkauttamishetkellä 19 053 ihmistä.[2] Sen pinta-ala oli 1 023,60 km², josta 571,98 km² oli merialueita ja 10,54 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys oli 43,2 asukasta/km². Haukiputaan naapurikunnat olivat Hailuoto, Ii, Kiiminki, Oulu ja Yli-Ii. Kiiminkijoki laskee Perämereen Haukiputaalla.

Jo varhain keskiajalla runsaslohinen Kiiminkijoki houkutteli erämiehiä asettumaan pysyvästi jokisuistoon. Niinpä Haukiputaan ja Kellon alueelle rannikon tuntumaan syntyi useiden kymmenien talojen muodostamaa kyläasutusta. Valtaosa asukkaista oli kotoisin Lounais- ja Länsi-Suomesta. Myös Venäjän karjalaiset yrittivät saada Pohjanmaan rannikkoa haltuunsa ja hävittivät useilla valtausretkillään pahoin asutusta. Ruotsin valta kuitenkin lujittui vähitellen alueella pysyvän suomalaisasutuksen myötä. Haukiputaan-Kellon alueelle muutti 1500-luvun jälkipuolella myös jonkin verran savolaisia uudisasukkaita. Vuonna 1548 Kellossa oli 30 ja Haukiputaalla 18 taloa. Taloluku kasvoi hitaasti ja vuonna 1770 taloja oli vain 88. 1900-luvun alussa taloja oli 342, minkä lisäksi pitäjässä oli viitisenkymmentä torppaa.[5]

Hallinnollisesti Haukiputaan ja Kellon kylät kuuluivat 1300-luvulla perustettuun Iin pitäjään. Kello oli tuohon aikaan Haukiputaan seudun merkittävin kylä. Se mainitaan Vatikaanissa 16. elokuuta 1488 päivätyssä asiakirjassa Iin anneksina. Kellosta ja Haukiputaasta tehtiin vuonna 1630 Iin kappeli ja vuoteen 1646 mennessä tai kenties jo hieman aiemmin rakennettiin Haukiputaalle kirkko. Se purettiin nykyisen kirkon valmistuttua 1762. Tämän yli kaksisataavuotiaan puukirkon kattoholveja ja seiniä koristavat Mikael Toppeliuksen arvokkaat 1770–1790-luvuilta peräisin olevat maalaukset. Seurakunta oli Kiimingin kappelina vuosina 1838–1873, minkä jälkeen perustettiin Haukiputaan itsenäinen seurakunta. Haukiputaan kunta perustettiin jo vuonna 1866[5][6].

Maatalous sekä lohen, siian ja silakan pyynti olivat pitkään väestön pääelinkeinot. Laivanrakennusta ryhdyttiin harjoittamaan 1600-luvulla. Haukiputaan ensimmäinen suursaha oli Kiiminkijoen varteen perustettu Maunun saha (1863–1908). 1800-luvun lopussa perustettiin myös Halosenniemen saha, joka toimi vuoteen 1950 saakka. Santaholman saha oli toiminnassa vuosina 1914–1968. Martinniemen saha toimi vuosina 1905-1988. Nykyisin vanhalla saha-alueella toimii Martinniemi Timber Oy. Sahojen ansiosta Haukipudas muuttui tärkeäksi teollisuusalueeksi, sahapitäjäksi.[5]

Haukipudas kartta hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelut

Haukipudas sää 7 vrk

Currently

Currently

Currently

Currently

Currently

Currently

Currently

Video: Hammaslääkäri




Kommentointi on päättynyt.